Edesmennyt psykiatri Kivi Lydecken toi parikymmentä vuotta sitten käsikirjoituksensa kustantamoon ja mietti, syntyisikö siitä kirja. Syntyihän siitä. Kaikessa rosoisuudessaan hän osasi sekä kuiskata että huutaa.

Mutta mikä nimeksi? Kustantajalla on valta päättää kirjan nimi, mutta parhaimmillaan se kypsyy tekijän ja kustannusvirkailijan yhteisillä tuumaustuokioilla. Nimi oli "valmiina", piti vain kaivaa se esiin: Ison Kiven järkäleitä ilmestyi vuonna 1989.

Kivi Lydecken oli isokokoinen ja hyväntahtoinen, joka toimi mm. kehitysvammaisten lääkärinä Vaalijalassa. Saako kehitysvammaisen käytöstä paheksua, häneltä kysyttiin.
"Jos käytös on huonoa,  on osattava kieltää kunnolla. Hiljaisuus on myöntymisen merkki. Mutta hyväksyntäkin pitää näyttää selvästi, konkreettisesti."

Suvaitsevaisuuden apostoli on poissa, mutta ihmisyyden puolustus säilyy Ison Kiven järkäleissä.  Rillit nokalle ja lukemaan: tänäänkin on oikea hetki elää Kiven järkäleitä hyväksi todeksi.

Tällä Kivellä ei ollut tapana kaunistella eikä kauhistella elämän eri ilmiöitä. Onnesta hän sanoi: se on ohilentänyt linnunpaska.  (Helsingin Kauppatorilla niin totta.)