Menin kirjakauppaan ostamaan lyijykynää ja kumia. Silmäni osuivat kirjaan, jonka aihepiiri on herättänyt kysymyksiä yhtä monta kertaa kuin tienviitat vilisevät tien poskessa.

Jotkut asiat on ”pakko” toteuttaa. Otin Suomalaisen paikannimikirjan kainaloon, kävelin kassalle ja maksoin. Anteeksi, kynä ja kumi; unohdin vallan teidät. Täytyy lähteä uudestaan, mutta sitä ennen maistelen takatekstin:

Mistä suomalaiset paikannimet tulevat? Mitä Varkauden kaupungin nimi tarkoittaa? Missä sijaitsee Ryövärinkuoppa? Kenen mukaan Kaisaniemi on nimetty? Mitä tarkoittavat nimet Käsämä ja Örö?  Miten Helsinki on saanut nimensä? Mikä oli alkujaan Korso? Viittaavatko Hailuoto ja Valassaaret Pohjanlahden muinaisiin eläimiin?

Suomalainen paikannimikirja kertoo noin 4700 paikannimen taustat, mukana ovat mm. kaikki nykyiset ja entiset kunnat, merkittävät taajamat, suurimmat järvet ja korkeimmat tunturit.
(ote takakansitekstistä)

No, onko Varkaudella varkauden kanssa mitään tekemistä? Eipä kai, siitäkin huolimatta, että  kansanetymologia niin uskoisi.  Tutkija Janne Saarikivi:

Varkaus-nimistä on erotettava Itä-Suomen vesistöalueilla käytössä oleva nimityyppi, joka lienee alkuaan perustunut matkan helpottamiseen tai lyhentämiseen. Mahdollisesti taustalla on ollut ajatus, että matkaa on näin ”varastettu” (vrt. ilmaus kulkea varkain ’kulkea huomaamatta, vaivihkaa’).

Selaan innoissani itselleni tärkeitä nimiä, joiden taustoja olen pohtinut. Huomaan, että syntyhistoria jää usein arvailun varaan, mutta siitä huolimatta matka nimien taakse pyyhkii pölyjä ja avaa maisemia.