tiistai, 19. elokuu 2008
hyi kauhistus mikä hyökkäys
kuva Wikipedia
Hänen lapsuudessaan sanottiin: tottumus on toinen luonto, turpa on tulipunainen.
Sananparren alkuosan hän ymmärtää, mutta loppuosan merkitys kaikessa punaisenkirkuvuudessaan on jäänyt hämäräksi.
Tottumus on toinen luonto.
Voiko käärmeisiin tottua? Hän kammoaa niitä, sillä hänen lapsuutensa pihamailla ja rannoilla niitä ei kuunaan päivänään ikunaan näkynyt mutta kun työ vei hänet kauas pois etelän maille, hänen piti kohdata myös kyseiset matelijat (monen muun riesan lisäksi) silmästä silmään ja nyt hänen takaraivossaan pesii käärmefobia.
Olisiko käärmeistä tullut hänelle 'toinen luonto' (ja kaiken hyvän päälle tulipunainen turpa), jos hän olisi tottunut niljakkaisiin otuksiin sylivauvasta alkaen, sitä hän pohtii ja yrittää olla järkevä. Niin, myrkkyhampaat voisi unohtaa lapsuustottumuksen immuniteetin ansiosta. Ollako vai eikö olla -jahkailu ei rassaisi hermoja siten kuin nyt, hän jankkaa itsekseen – ja tutisee. Hän lähestyy halkopinoa ja tähyilee vainoharhaisena, pistääkö sieltä esiin pieni kyyn pää ja lipova kieli. -Alkukantainen pelkotila alkoi siitä kun hän oli uimassa ja lähes törmäsi uivaan kyyhyn, joka hyökkäsi kohti myrkkyhampaat välkkyen. Kyy hävisi vesijuoksijalle, mutta likipitäen-tilanteesta räjähtänyt pelko juuttui osaksi häntä.
Sitten hän kuuli, että naapuritalon perunakellarissa lotkotti kaksi isoa kyytä, kun vanha natiseva puolilaho ovi oli jäänyt kuumana kesäpäivänä apposen auki. Kuokkavieraat ovat hänestä muutenkin kammottavia (anteeksi), saati sitten nämä tunkeutujat. Jos ne saakin pois talosta, eivät ne kaikkoa päästä.
Hän haluaa takaisin isiensä maille, pohjoisemmaksi, missä kyyraja on ohitettu. Mutta, mutta, missä se tällä hetkellä on? Pohjois-Savossa? Oulun läänissä? Ei hän tiedä, mutta jos joku tietää ja on omia kokemuksia kohtaamisista kyiden kanssa, niin täällä on eräs kiitollinen ja pelkoaan nolosteleva luonnontieteen tukioppilas, joka katsoo Suomen karttaa oikeinpäin ylöspäin. Veri vetää sinne, missä ei ole niitä.
Periaatteessa hän on luonnon- ja eläinystävä. Periaatteessa. Pikkulinnut ovat suloisia.
Kommentit