1974
Isä sanoi ennen kuolemaansa. "Tyttäreni, saari on sinulle rakas. Ota se omaksesi ja tule siellä onnelliseksi." Hän ummisti silmänsä ja meni pois.
Pilvet jatkoivat soutamistaan, linja-autot vyöryivät maanteillä, aikataulut orjuuttivat, kaupasta ostettiin makkaraa ja leipää ja maitoa, arki jatkui arjen kaavalla mutta isää ei enää ollut.
2008
Saari ei kuole. Ei isäkään. Istun rannalla ja katson (vaikken pärskeiltä ja siltä suolalta, mikä silmistäni valuu, tarkasti näekään) kauas vettä pitkin vastarannalle ja sieltä taivaalle, minkä värit vaihtuvat: voiko isänrakkaus muuttua energiaksi. Onko aika ottaa saari haltuuni, tietää kalojen kutuajat, kuulla myrskyn mylvinnät ja heittäytyä isän syliin? On.
Saarimökki valmistuu 30.10.2008.
Kommentit