Päivän soppa-annokseni: seliseliseliseliseli siitä miksi eilinen perjantaipakina ei näy blogissani. Napsin sen pois.

Kirjoitin kuumehourusta toipuneena kiikun kaakun -jutun naapurinpojasta ja naapurintytöstä eli Juhosta ja minusta  ja ruumiin kulttuurista, tutkimusretkistäni "sinne" (siitä mistä lapsena ei puhuttu  aikuisille), mutta  en osannut verhota naapurinpoikaa suojaavaan anonyymikaapuun vaan alastomaksi ja  tunnistettavaksi jätin. Ei kai tässä muuten mitään katalaa olisi ollut, mutta avoimuudenpuuskassani lykkäsin pakinan kuvitukseksi yhteisen lapsuutemme kotitalon, osoitteineen päivineen. Mikä ihme minuun meni. Itsestään voi kirjoittaa mitä vain, mutta miten intiimisti lähimmäisistään silloin kun pakisee yksi yhteen, sitä  sopii sopimattoman sopuisasti pohtia.

No onneksi on olemassa otus nimeltä samu sirkka, omatunnoksi selitetty. Ei mennyt aikaa edes dagen efter vaan muutama tovi kun  iski häpeä ja myrsky ja mylväys. Enhän näin – lapsuudentoveriltani lupaa kysymättä  – voi  tehdä.

Vuosikymmenten takainen abifreskon puhekupla on päivitetty nyt. "Minua hävettää" lienee tullut suustani ulos usein, kun  luokkatoverit ottivat sen tunnuslauseekseni freskoon. No, on sillä käyttöä yhä.







Mutta kuinka bloggailla tästä eteenpäin. Tekee sittenkin mieli lainehtia laineilla avoimesti, ja luulenpa, että jos Juho, lapsuuden leikkitoverini, olisi eilen lukenut muisteluksia lääkärileikistämme viisikymmenluvun alussa, ei hän olisi pannut pahaksi. No, joko taas avaudun... stop... eiku... Toisaalta elämä on lyhyt eikä kaikkea tarvitse ottaa niin kovin vakavasti.  Taival taittuu kun ei juutu mihinkään, ei edes häpeään. Eivätköhän rajat asetu itsekseen paikoilleen ilman että näköalat tukkeentuvat.

Lopetan tällä erää voeshan se olla niinnii vuan suattaahan se olla näennii -venksloomisen ja alan lukea  Sinikka Nopolan  Ei tehrä tästä numeroo. Sopii kaikenheimoisille. Mainosteksti lupaa:

Hämäläinen leikkii, menee kouluun, opiskelee, ottaa työpaikan, menee naimisiin, kasvattaa lapsia, matkustaa, saunoo, mökkeilee. Tuli kohdalle onnenpotku tai kuolema, hämäläinen toteaa: "Ei tehrä tästä ny numeroo."

*

Eiköhän tämä tästä taas. Suju. Blogitouhu. Savolaiseltakin. Tai jos ei niin ei sitten. Tai kuitenkin. Ehkä. Sordino suun edessä tai täysin palkein. Milloin mitenkin.