Harakka pyysi kertomaan, millainen lastu laineilla oikein keikkuu. Kun aamu on uusi, mietin aluksi eilistä päivää.

Viisi omituista tapaani:

1. Teen tai joudun tekemään asioita joita en osaa. Siitä syntyy omituisia lopputuloksia.  Mies ei ole suostunut käymään parturissa koko avioliittoomme (melkein 40 vuotta takana) aikana, sanoo, että voinhan sen palveluksen hänelle tehdä, koska kampa ja sakset on keksitty ja sain joululahjaksi (hm) parturoimiskoneen (vai mikä sen nimi nyt on).

Miten on käynyt? Joitakin asioita en opi vaikka kuinka yritän tehdä parhaani. Eilen oli taas parturoimisen hetki. Aloitin koneella. Ja taas se sama moka tapahtui mikä pari kertaa ennenkin: laitoin koneen hiusjuuripehkoon, kiinni päälakeen (miksi tolvana en muista ettei niin tehdä) ja apua, se imaisi hiukset vauhdilla:  kalju laikku syntyi ennen kuin ehdin vetäistä koneen pois. Mies lähti töihin muuten 'tukka hyvin kaikki hyvin' siistittynä, mutta kaljupälvi loistaa kuin olisi uusi miesten hiusmuoti luotu maailmaa valloittamaan a la lastu lastu laineilla. Mittasimme huviksemme refleksinnopeuteni. Laikku on (muuten niin hienon ja tuuhean tukan keskellä) kooltaan viisi ja puoli senttiä. Oikeastaan aika kiva siilinpoikanen siellä kaiken karvan keskellä. Tuntuu hauskasti käteen kun silitän hänen päätään.

No onkos mies vihainen? Ei hiukkaakaan. Naureskellen supsutti lähtösuukon antaessaan: "Töissä huomaavat: vaimosi on taas 'kyninyt'  sinut."

2. En ole oppinut tähän ikään mennessä korjaamaan tavaroita hyllyille ja vaatteita komeroon.  Kunpa lattialle viskatut vaatteet johtaisivatkin polun pyykkikoneen luo kuin Hanna ja Kertun piparit takaisin kotiin, mutta ei. Kekoja on siellä ja täällä eikä suinkaan vain viikko-, vaan jopa kuukausitolkulla. Miten voin olla näin saamaton järjestyksen pitäjä. Ollut syntymästäni asti, joten ei tämä uutta ole.  Mutta toisaalta: laskut ja paperiasiat ovat riippukansiossa ja hyvässä järjestyksessä. Piti nostaa kissan häntää, niin rupesi hävettämään tämä saamattomuus ja laiskuus. Valikoin, mitä teen. Niin, puhutaan valikoivasta kuulostakin ja siitä pääsen aasinsiltaa pitkin seuraavaan ominaisuuteeni.

3. Olen tuhat ja sata kertaa saanut kuulla kehotuksen: mene puhdistamaan korvasi, sillä huutelen tuuleen ja kanssaeläjille: mitä, mitä mitä. No, menin sitten kuulotutkimukseen (liian myöhään varmaan) ja sain kuulla: sairastan perinnöllistä kuulosairautta, missä konsonantit menevät sekaisin. En erota, onko kyseessä kaula tai paula, kissa tai pissa. Ehkä kissanpissa. Tästä tulee riemua kylliksi tämän päivän arkeen ja juhlaan ja selitystä  myös menneisyyteen – siihen, miksi vieraiden kielten oppiminen sujui koulussa kyllä kirjallisesti  kelvollisesti mutta ei suullisesti. Suomen kielessä lähtökohtani on parempi: aivoissani on elämänkokoinen sanavarasto, minkä perusteella voin arvailla kuulemaani (napsin sieltä sopivan vaihtoehdon) ja usein osun oikeaan, kun arvaan, mitä toinen sanoo,  toisinaan en. Nyt jonotan kuulokojetta, tosin ei ole varmaa, auttaako se tämänlaatuiseen ongelmaan.

4. Kuulo-ongelmasta seuraa jatko-ominaisuus: puhun kovalla äänellä. Ei ihme, että juniin on kehitelty kännykkäkoppeja. Kuka kailotustani jaksaa kuunnella tahtomattaan, kun tahdonalaistenkin on joskus vaikea kestää; ihmisen käsivarren mitta kun on rajallinen ja ääniboforini pauhaavat viiden metrin päähän ja ylikin.

5. En pidä lukoista enkä niiden aukaisemisesta. Ihmetellen jään katsomaan  pojanpoikaa joka rassaa leikkilukkoa; pujottaa avaimen, napsauttaa auki, tekee sen uudestaan ja uudestaan. Vapaaehtoisesti ja halulla! Mulla menisi hermot. Haluan takaisin ajan jolloin oven piti kiinni luuta; se oli helppo nostaa sivuun ja astua lämpimään porstuaan sisään.  Lukkoja ei tarvittu.  

Ja nyt haaste eteenpäin:

sivullisen askeleita

obeesia:
hellällä palavalla sydämellä

ruska

MK: Muistaako kukaan

aimarii: Pollen suuret saappaat


Kerro viisi ominaisuuttasi / omituisuuttasi. Jos olet tähän haasteeseen jo vastannut, kerro uudet viidet "ihanuudet" itsestäsi. 

Säännöt ovat:
Paljasta viisi omituista tapaa. Tämän jälkeen valitse viisi ihmistä, jotka haastat tekemään saman perästä. Heidän tulee kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitä haastamani ihmiset tarinointisi loppuun ja käy ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

 Hauskaa tuumaustuokiota "peilin edessä"!